sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Elä onnellisisemmin

Luen tällä hetkellä kirjaa, elä onnellisiemmin. Kirjailijalta Emilia Seppälä.

Kirja käsittelee myyttin siittä, että koko ajan pitäisi tehdä enemmän, tehokkaammiin ja nopeammin voidakseen olla onnellinen.  Kirjailija osoittaa meille, että päästämällä irti säälimättömistä pyrkimyksistä saavutta jotakin, voimme löytää tyyneyden, ilon ja myötätunnon, jotka ovat läsnä tässä hetkessä.
Mielenkiintoista sillä itse olen jo pitkään pohtinut samaa. Matkustaminen on mielestäni hyvä tapa saada silmät avautuman ja mielen avartumaan ja omilla pitkillä matkoillani opin pysähtymään hetkeen.  Sitä olen koittanut tavoittaa myös arjessani lasten kanssa. Olla tässä ja nyt. Sillä tämä aika lasten kanssa on loppujen lopuksi niin lyhyt. Joka päivä koitan priorisoida asioita. Onko niin tärkeää että paikat on jatkuvasti tip top jos minulla ei jää aikaa leikkiä ja antaa aikaa lapsilleni?
Eilen vietin päivän parhaan ystäväni hänen ja lasten ja minun tyttäreni kanssa. Me kävimme luistelemassa ja Iselin sai laatu aikaa vain äidin kanssa. Se oli meille molemille tärkeää <3

Toivon että äitinä osasisin antaa lapsilleni oman esimerkkini kautta onnellisen elämän mikä ei sisältäisi suoritus paineita ja niinkuin isäni sanoi Valentinin kaste puheessa toivon että lapseni tuntee että häntä rakastetaan juuri siksi että hän on Valentin. Ei minkään muun vuoksi.

Nyt pikkunen heräsi päivunilta nälkään.jatkan juttua myöhemmin..




keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Päivän ajatus

Päivän ajatus:
En ole kiinostunut millainen status, työ tai paljonko toinen ihminen tienaa. Se ei tee vaikutusta minuun. Se miten kohtelee lähimmäsitä. Sillä on merkitystä.


torstai 5. tammikuuta 2017

Oma koti kullan kallis

Jostain olen joskus lukenut että ihminen on kaikista onnellisin jos hän omistaa noin sata tavaraa. Tavaran ylenpalttinen haaliminen tekee ihmisestä onnettoman . Mä allekirjoitan edeltävän. Olen kiitollinen kaikesta mitä olen saanut mutta kun jokainen kaappi pursuaa tavaraa ja jatkuvasti mietit minne ja miten saat kaiken mahtumaan tuntuisi ajatuksena helpottavalta omistaa ne pakolliset sata tavaraa. Miltähän se tuntuisi? Varmaan aika vapauttavalta.


Tänään olen siivonnut koko päivän. Pessyt pyykkiä ja järjestellyt. Valentin on nukkunut lyhyitä 10 min päivä unia kun en ole raskinut laittaa ulos nukkumaan kun liiaksi pakkasta ja sisällä ei uni maita. Iselin on myös kotona tänään kun ajattelin että tarvii lepoa pitkän reissaamisen jälkeen. Ihana olla kotona. Omassa pienessä kotikolossa, omaan perheen kanssa. Matkustaminen on kivaa mutta ehkä ja juuri sen takia että kotiin paluu tuntuu aina niin ihanalta.










Kuvat viime vuoden hiihto reissulta. Muistan että kaaduin mäessä ja pelkäsin kuollaakseni koska olin raskaana. Onneksi kaikki meni hyvin. Pakkasta oli reippaasti.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Kotona jälleen.

kl. 04.00 aamulla soi herätyskello helsingin lentokentän viereisessä hilton hotelissa. Minua väsyytti ja niin näytti lasta ja miestäkin väsyttävän. Takana on yli 3 viikon pitkä joululoma. Olemme viettäneet sen Ruotsin lapissa ja Suomen kannuksessa.  Joulun vietimme haaparannassa minun vanehempien luona. Ennen joulua haimme joulukuusen ja Iselin sai koristella sen enon, tätien,äitn isän ja isovanhempien kanssa. Vietimme myös ikimuistoiset Valentin Lauri Oscar poikamme ristiäiset Eliaksen synnyin kodissa.
Ristiäisitä suuri kiitos kuuluu lasteni mummulle ja papalle mutta erityisesti Anopilleni. Hän oli järjestänyt viimisen päälle kattaukset ja herkulliset suolaiset ja makeat kakut ja saimme viettää päivän kauniissa pesolan kodissa.
Ristiäiset olivat tunteikkaat ja ihanat. Saimme jakaa päivän kummien, sisarusten ja isovanhempien kanssa. Isäni kastoi Valentinin ja piti koskettavan kaste puheen.

Olemme kerenneet tehdä paljon loman aikana. Viettää aikaa perheidemme,sisarusten ja ystävien kanssa. Kävimme myös päivä reissun rovaniemen joulupukin maahan isäni kanssa ja tapasimme joulupukin. Se oli iso ja merkittävä tapahtuma pienen 3,5 vuotiaan tyttären elämässä. Lentokone ja junamatkat lukuun ottamatta. Itselle matkustaminen pienten lasten kanssa eläväisessä lastenvaunu junassa oli välillä haastavaa kun oli nukkunut huonosti loppulomasta (yskä valvottanut vauvaa ja äitiä) mutta kaikesta selvittiin ja nyt olemme kotona. Tosin ikävä jäi perheitämme. <3