torstai 31. joulukuuta 2015

hyvää uuttta vuotta 2016

Mä tulin ihan äskein töistä. Mut sopivasti niin että saatan nähdä rakeetit, ja kerkeän toivotta uuden vuoden tervetulleeksi kotisohvalta.
Vuoteeni on mahtunut surua, iloa, pettymyksiä ja odotuksia. Mä olen tehnyt tosi paljon töitä, matkustellut perheeni kanssa (minun vanhempien ja oman perheeni kanssa ihana reissu teneriffalla) ja yksin (kuusamon reissu kesällä Iselin kanssa kun jätettiin mummille jäähyväiset ja syksyllä hautajaiset). Olen viettänyt paljon aikaa ystävien kannsa (tukholma formex messu tyttöjen kans oli tosi hauska) ja lopuksi joulun vietto Mieheni perheen kanssa ja välipäivinä oman perheeni keskuudessa.
Olen saanut myös nähdä lapseni varttuvan ja jokainen päivä on ollut sisältö rikas. En vaihtaisi päivääkään pois.

Nyt jätän siis hyvillä mielen vuoden 2015 taakseni ja odotan innolla tulevaa vuotta, en tiedä mitä se tuo tullessaan mutta toivon siltä paljon. Jätän toiveeni omaksi salaisuudekseni mutta yhden lupauksen paljastan ja se on että vietän enemmän aikaa perheeni kanssa ja teen vähemmän töitä. Hyvää uutta vuotta!! :))


Löysin hauskan kuvan valokuva kätköistä. Arvaatko kuka tässä on ja mitä kuva esittää;) hehe


maanantai 28. joulukuuta 2015

Kotona jälleen.

Me palsimme joululomalta tänään. Meillä oli ihana tunnelmallinen joulu ja saimme tavat perheemme ja ystäviä.
Laitan tänne muutman kuvan ja kirjoitan pian lisää. :)

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Sukat teki katoamistempun, taas.

Tämän aamun mä olen etsinyt sukkia, joka paikasta. Jopa sohvan alta. Ne on hukassa, niinkuin monesti/yleensä aina. Miten se on mahdollista. Ihan oikeasti? Mä ostan vähän väliä sukkia. ?? ja ne katoaa kuin simsalabim?
Arvaat varmaan mitä teen. :) Pakkaan ja olen innoissani.Me ollaan lähössä joululomalle suomeen ja ruotsiin. Yksi matkalaukku on pakattu täyteen lahjoja perheelle ja toisilemme. Omille vaatteille ei jäänyt paljon tilaa . Lenkkarit sai jäädä kotiin ja urheilu vaatteet. Mekko ja korkkarit oli tällä kertaa pakko priorisoida onhan sentään joulu. Muttamatat farkut ja pari paitaa ja ne sukat ja pikkarit. Näillä mennään.

Odotan Joulua kuin lapsi. Olen kertonut vähintään kymmenen kertaa tyttärelleni että ensin mennään bussilla sitten junalla ja lopuksi lentokoneella. Helsingissä vaihto ja taas lennetään- Kokkolassa on pappa vastassa. Elias tuli kotiin ja kuulin kun hän seeiitti samaa asiaa 


Kuvat otett bärymverk. Meidän lähistöltä.








 . Mua alko naurattaan, ollaanko me ihan hassuja.:) 

lauantai 19. joulukuuta 2015

joulu on pian jo ovella.

Tänään me ollaan koko perheellä koluttu sandvikan kauppakeskus läpikotaisin. Lahjat on ostettu mummoille, papoille, kummilapsille, perhetapahtumaan, toisillemme ja lapsellemme. Meidän tämän vuoden motto oli että mahdollisimman pientä ja vaatimatonta lahjaksi. Ajatus on tärkein.
.
Mä kuulun niihin jotka ostaa joululahjat viime tippaan. Joka vuosi ajattelen että ensi vuonna teen toisin. Mutta kas kumma, ei se mene niin vaan aina sama stressi pukkaa päälle. Mutta puolustukseni voin kertoa että lahjojen ajatus työ alkaa jo marraskuussa. Mietin pitkään mielessäni mitä kellekkin ostan ja kun se päivä koittaa että on aika ostaa lahjat niin tiedän ainakin mitä ostan. :)

Kauppakeskuksen vilinässä näkee monenlaista tossun tallaajaa. Väsyneitä äitiä ja isiä, murheellisia kasvoja ja tietysti onnellisiakin.
Joulu voi  olla monille vaikeaa aikaa. Se korostaa yksinäisen ja perheettömän yksinäisyyttä, eri arvoisuutta. Moni vanhempi voi tuskailla kun ei ole vara ostaa lapsilleen sitä me he toivovat.  Sairas  potilas vuoteellaan
toivoo vain yhtä asiaa että hän paranisi. Eronnut suree ettei voi antaa lapsilleen  joulua mitä lapset eniten toivovat, että äiti ja isä palaisivat yhteen. Joulu muistutta meitä kaikista heistä jotka ovat nukkuneet pois ja katsovat meitä pilven reunalta. <3
Kun pysähtyy ajattelemaan joulun todellista sanomaa  ja kun avaa sydämensä näkemään kanssa ihmisensä niin silloin joulu on lohdullinen.  Minusta on ihana nähdä miten paljon hyväntekeväisyyttä ihmiset tekevät joulun aikaan, tontut ja joulupukit jotka ilahduttavat lapsia. Lucia kuorot jotka vierailevat sairaaloissa ja vanhusten kodeissa. Kirkot jotka tekeveät lahjoituksia. Kaikki se hyvä muistuttaa mikä joulun todellinen sanoma on. <3











keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Miehisyys ja naiseus.

Mä olen tasarvon kannalla 100%. Mun mielestä naisilla ja miehillä täytyy olla samat oikeudet, sama palkka yms. Mutta se ei tarkoita sitä että miehen täytyy muuttua naiseksi tai naisen mieheksi. Älä ymmärrä minua väärin en tarkoita nyt tällä sitä etteikö poika voi leikkiä barbeilla tai tyttö autoilla,vs nainen ei voi työskenellä insinöörinä tai mies sairaanhoitajana. ( valitsin nämä kaksi ammattia koska ne ovat niin yleisesti nais ja miesvaltaisia)Kyllä juurikin niin se kuuluu mennä  että jokaiselle annetaan vapaus tehdä valintoja sukupuolesta riippumatta ja esimerkiksi hoitoalalle tarvittaisiin miehiä monestakin syystä. Miehet ovat fyysisesti vahvempia kuin me naiset ja on ääretömän suuri apu kun vahva mies voi auttaa nostamaan potilasta. ( miehellä on etu fyysisestä voimastaan yhtään väheksymättä naista.)Työpaikoilla on myös hyvä olla molempia miehiä ja naisia siittä syystä että työpaikan ilmapiiri rentoutuu.
Mies ei voi synnyttää lapsia eikä imettää vasta syntynyttä vauvvaa koska hänen anatomiansa ei toimi samalla tavalla kuin naisen. Se ei tee miehestä yhtään huonompaa mutta tätäkin asiaa täytyy huomioida kun mietitään tasarvollisia kysymyksiä. Onko se tasarvoa että kun halutaan mies jäämään kotiin hoitaan lapsia niin äidin täytyy lopettaa imettäminen jotta hän voi mennä töihin? Tasarvoa on mielestäni se että jokainen nainen saa päättää omasta kehostaan ja että vanhemmat keskenään saavat miettiä mikä heidän lapselleen on parasta. Mä olen ehdottomasti sitä mieltä että kaikkien isien pitäisi saada olla kotona lasten kanssa kun lapsi on pieni mutta ei sillä kustanuksella että äidin täytyy lopetta imettämien jos hän haluaa imettää.

Mua ärsyttää myös se että kun yleisesti puhutaan naisten ja miesten oikeuksista tehdään helposti vastakkain astellu. Naiset vastaan miehet. Mihin itsekkin olen syylistynyt ajottain. Sen täytyy keskittyä miettimään mitä asioita pitää muuttaa molempien sukupuolten eduksi. Moni nuori tyttö ja poika voivat elää hukassa oman identtiteetinsä kanssa tänä päivänä. Näistä asiosta täytyy puhua avoimesti polkematta kumpaakaan sukupuolta alas. 
Eikö vaan?


tiistai 15. joulukuuta 2015

Pakkasaamu

Täällä on talvi. Pakkasta, oikein kirpasi poskista kun kävelin päiväkotiin. Aurinko paistaa. Tulisi vain lisää lunta niin pääsisi hiihtään ja snoukkaan.
Kävin kaupassa ja ostin kaikkea hyvää tervellistä ruokaa, tästä teen mun lempi sapuskaa.

lauantai 12. joulukuuta 2015

mukavaa lauantaita

Joskus on päiviä jolloin tuntuu ettei kerkeä elämään kiini. Tuntuu että aika kuluu super nopeaa ja ettei sitä kerkeä päästä joka hetkeen mukaan. Tämä hetki on tässä ja nyt en halua menettää sitä- ja haluan nauttia hetkestä mahdollimman paljon. Jonkinlainen sisäinen rauhattomuus mutta siltikään se ei ole sitä. En osaa oikein selittää mutta jos koet ajoittain samaa luule että ymmärrät.
Heräsin ihanaan valoiseen aurinkoiseen aamuun täynnä energiaa ja luovuutta, olisi niin paljon asioita mitä haluasin tehä mutta tänään ei ole aikaa siihen koska työt odottavat. Sain kuitenkin hetken yhteistä aikaa miehen ja lapseni kanssa ennenkuin Iselin meni päivä unille. Aurinkoisesta ulkoilmastakin ajattelin nauttia hetkisen, (kävelen osan työmatkasta) ja kerätä energiaa töitä varten. Minulla on nyt paljon töitä tiedossa ennenkuin joulu loma alkaa. Kun tietää että on jotain mukavaa mitä odottaa menee aika töissäkin huomaamatta. Olen onnekas kun saan tehdä työtä josta pidän ja että minulla on työ. Sekään ei ole itsestään selvyys.

Mukavaa launtai päivää. !

perjantai 11. joulukuuta 2015

superhyper alku aamulle.

Eilen sen lisäksi että istuin bussissa puolipäivää, kävin kursilla tulin kotiin, nukuin päikkärit ja lähin yövuoroon. Yövuorosta suoraan aamulla lucian viettoon Iselin päiväkotiin, nakit silmillä ja super yliväsyneenä. Tiedätehän sen tunteen kun on valvonut koko yön ja alkaa olemaan yliväsyynyt ja kaikki naurattaa. Just se fiilis oli.  :) Meille tarjottiin lussebullar ja kahvia ja Iselin oli tosi onnellinen kun äiti pääsi katsomaan luciaa.  :)

Tänä viikonloppuna on myös ruotsin kirkolla lucia lauantai iltana ja sununtai aamuuna. Ikävä kyllä mä en pääse kumpaankaan kun olen töissä mutta Elias menee Iselin kanssa. Mä alunperin houkuttelin Eliaksen katsomaan ruotsalaista Luciaa ja nyt se on meidän yhteinen traditio. Ihana sellainen..

Mukavaa viikonloppua. Mun täytyy kääntää rytmi joten hyvää yötä!


torstai 10. joulukuuta 2015

elämän valintoja. Jokainen on oman onnensa seppä-

Tänään istuin ruuhkissa 2 tuntia. Myöhästyin päiväkodista ja kotiinkin pääsin tosi myöhään. Ruuhkaan syy oli onnettomuus.
Kun kuulin että oli tapahtunut liikenne onnettomuus. Pysäytti se oman kiireni. Vaikka halusinkin nopeasti kotiin ja hakea lapsen hoidosta niin tieto siittä että jonkun ihmisen elämä mahdollisesti saattaa olla ohuen langan varassa sai minut pysähtymään ja miettimään ainaista kiirettä ja sitä kaikke mitä minulle on annettu. Kiitolisuutta elämälle.
Mä luulen että suurin osa meistä ihmisistä syylistyy ajottain ajatelemaan että kun/jos minulla olisi sitä ja tätä niin elämä olisi jotenkin helpompaa/parempaa. On tärkeä ajatella kaikkea sitä mitä on saanut sen sian että jatkuvasti märehtiä mitä ei ole. Onko elämä meille oikeasti mitään velkaa? sen kysymyksen asetan ajoittain itselleni kun olen huonolla päällä ja jokin asia hermostuttaa tai ärsyttää minua.
Elämä on lahja. Jokaisella on omat murheensa. Joillekin on annettu kauneutta, viisautta tai molempia. Joku on taiteellinen, urheilullinen tai kaikkea yllä mainitsemaani. Toinen ei ole, mutta hänellä voi olla jotain muuta, sisäinen rauha ja onni joka säteilee hänestä. Elämä on myös todella epäreilua. Joku on syntynyt köyhyteen ja kurjuuteen. Kukaan meistä ei valitse perhettään joidenkin vanhemmat voivat olla alkoholisteja tai ovat hylänneet lapsensa.
Silti herää kysymys onko elämä meille jotain velkaa? onko järkeä katkeroitua? Elämä on mielestäni
valintoja. Jos minun elämään ei ole annettu tiettyjä asioita voin silti aina tehdä valinnan. Haluanko niissä puitteissa mitä elämä on minulle antannut olla tyytväinen ja koittaa nähdä jotain hyvää vai valitsenko tyytmättömyyden ja katekeruuden tien. Kuka minun elämän tyytyväisyydestä on vastuussa? tietysti minä itse.

Ulkona sataa räntä ja vettä. Palasin kuvissa hetkeksi juhannukseen. Aurinko. kesä. Niin kaukana ja kuitenkin ihan lähellä- Tuntui kuin tästäkin hetkestä olisi vain muutama viikko aikaa. Elämä pienet hetket ovat kauniita. Niihin pitää palata eikä saa unohtaa.

maanantai 7. joulukuuta 2015

kuulumisia.

En ole kerennyt käymään täällä  blogissa juuri ollenkaan kun on ollut niin paljon kaikenlaista kivaa touhua. Joulujuhlat, vieraita suomesta, ensimmäiset joululahjat olen ostanut ja muuten vain kiirettä.
Meillä oli Eliaksen siskoja hänen mies ja heidän kaksi lasta kylässä viikonloppuna. Iselin oli iki onnellinen serkuista.Kävimme joulujuhlissa, retkellä ja oltiin meillä kotona. Viettettiin tietysti myøs Suomen itsenäisyyspäivää. Mä en päässyt eilen joulumarkkinoille kun työt kutsuivat mutta vieraat ja Elias kävivät myös siellä. Rentouttava viikonloppu. Mulla on niin energinen olo . Vieraista saa monesti sellaista positiivistä energiaa. <3
Tänään on vapaa päivä ennen kuin alkaa pitkä työputki. Joulukortit jotka tilasin tuli postissa. Korttien kirjottamista ja joulu ostoksia tiedossa. Mun ainoa vapaa päivä pitkään aikaan. Ilo irti siittä :) Harmittaa kun missaan lucian tänä vuonna ja työpaikan joulujuhlat mutta kaikkea ei voi saada.

Syötiin cheese kakkua viikonloppuna joka meni täydellisesti pilalle, gelatiini ei sulanut vaan jäi klimpeiksi kakun sisälle. :/ mutta kakku oli muuten hyvä ainakin se syötiin pois :)

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Tonttu kävi kylässä;)

Monesti on niin haikeaa viedä lapsi hoitoon kun tietää että illalla kotiin  tullessa lapsi on jo nukkumassa. Sen takia koitan aina aamu päivällä ennenkuin Iselin menee hoitoon ja minä töihin nauttia yhdessä olostamme extra paljon. 
Koitan myös poimia asioista hyviä puolia. A) iselin päiväkotipäivä on lyhyt kun menee myöhään sinne. b)  Me saamme molemmat nukkuma aamun ja voimme aloittaa päivän ilman stressiä kun ei tarvi kiirehtiä päiväkotiin kl 7.30 c) Iselin saa iskä aikaa. Se on tärkeetä myös. 

Laitoin tällaisen pikku yllärin tyttärelleni kun ollaan puhuttu tontuista ja joulusta paljon.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Maailman paras pizza.

Mä jaan tän ohjeen sulle. Oikeasti. Tämä pizza pohja on rapea, suussasulava ja helppo. Eliaksen milestä paras pizza mitä hän on koskaan syönyt. 
Mä rakastan helppoja ohjeita ja tässä se on.
Sekoita:
8 dl jauhoja, 5 teelusikallista leivinjauhetta,1 tl suolaa, 5 ruokalusikallista oliiviöljyä, 3 dl kylmää vettä keskenään. Ei tarvi odottaa että taikina nousee. Heitä pellille. Tee ohkainen pohja.

Päälle: tomaattikastiketta ( ohkasesti) paljon (elä pihistele yhtään) metvurtsia ( antaa sopivasti rasvaa ja rapeutta pohjalle, juusto ( ruotsalainen hushållsost on paras, juusto on tärkeä se voi jopa pilata pizzan) 220 asteessa paistetaan n. 10-15 min uunissa. Sillö aikaa pasita pekonit ja heitä päälle kuin pizza on nostettu ulos uunista.
Nam. Hyvää ruokahalua! 


sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Mätä omena.

Mä luin jutun mädästä omenasta. Siittä kun menet kauppaan löydät mädän omenan ja päättelet että omenia ei kannate ostaa sen yhden mädän omenan vuoksi.  Kirjoitat siittä mahdollisesti fb päivityksen kerrot asiasta monelle. Aluksi omenien vastustajia on vähän, ihan muutamia ja heille vähän ehkä nauretaankin mutta pikku hiljaa kannattajia löytyy enemmän kun muutama muukin innostuu vastustamaan omenia. Jossain vaiheessa jotku poliitikot huomaavat että ompa hyvä juttu tällä asialla saa äänestäjiä ja niin omenan vastustajia syntyy myös poliitiselta taholta. Tehdään omenan vastustukesella jytky ja niin päin pois, ymmärsit pointin? Jotenkin noin omilla sanoillani kuvailtuna juttu meni. 
Pelottavaa miten ihmismieli on jotenkin helposti ohjatavissa. 

Mitä sinä ajattelet?
Mukavaa sunnuntaita. Me menemme tänään päiväliselle iranilaisten ystäviemme luokse ja saan nähdä ystäväni vauvvan. <3 tällaisen pienen mekon löysin eilen kaupungista tuliaiseksi.


maanantai 23. marraskuuta 2015

Pettymys.

Me ollaan kuuneltu joululauluja tänään aamulla. Leikitty Iselin kanssa tonttulaulua ja syöty rusinoita valtavasti. Joululauluista tulee niin paljon rakkaita joulumuistoja mieleen. Kouluajan lucia,ruotsalaiset lussebullar, joulumarkkinat, lahjat, kauniisti kateettu joulupöytä,kortit ja askartelu. Mä kaipaan takaisin alasteelle ja haluaisin uskoa vielä joulupukkiin. ;) no en onneksi kuitenkaan.
Muistan aina ja ikuisesti sen joulun kun isä sanoi että Erika mun täytyy kertoa sinulle jotain. Oikeastaan mä tiesin jo sen ,olihan mun isosisko ja kaverit sen minulle kertonut mutta en halunut hyväksyä ettei joulupukkia ole olemassa. Kielsin totuuden itseltäni ja sepitin onnettomana tarinoita tontuista pikku sisaruksilleni. Mutta kun isä vakavalla naamalla kertoi että ei joulupukkia ole olemassa sinun täytyy se Erika uskoa olin tosi suruullinen ja ehkä hieman vihainnenkin. Miksi minulle oli valehdeltu? Miten joulu voisi enään koskaan tuntua jännitävältä kun ei olisi mitä odottaa.?Sinä jouluna ei maistunut joulu ruoka ja lahjatkin tuntui tyhmiltä- Olin saanut nukkeja lahjaksi ja ajattelin että mitä mä  enään leikinkään kun en saa uskoa joulupukkiin.

Minun vahva uskoni joulupukkiin ja pettymyksen määrä kun kerrottiin ettei sitä olekkaan olemassa on  verratavissa ensimmäiseen sydänsuuruni. Muistan ensi rakastumisen ja sen tunteen kun poika ei enään tykänytkään ja kun en halunut uskoa sitä todeksi. Pettymys oli suuri ja mieli oli apea.Ne tunteet kuitenkin kuuluvat elämään ja niitäkin pitää kohdata. Mä uskon että kun pettymyksen oppii kohtaamaan ja kun siittä pääsee yli on se   meille loppujen lopuksi hyväksi ja onneksi joulupukkia saa taas jännittää oman lapsen ilon ja odotuksen kautta :) Mä niin odotan joulua!!! :)


lauantai 21. marraskuuta 2015

Joululauluja.

Hei mummo mitä kuuluu sinne teille? Me lomalla taas tullaan pohjoiseen laulu pyörii päässäni. Olen valmistautumassa iltavuoroon. Minulla on työviikonloppu ja koitan saada joulumieltä aikaseksi. On tärkeetä mennä töihin hyvällä fiiliksellä jotta pystyy jakaamaan hyvää mieltä. Ne muutamat kerrat kuin itse olen ollut potilaana koin vahvasti sen miten tärkeetä on että henkilökunta kohtaa hyvällä tavalla. Ystävällisesti ja empaattisesti. Toivon että minustakin ajateltaisiin niin.  Viime päivät olen ollut tosi kipeenä. Jokaista niveltä on särkenyt ja olen vain nukkunut ja ollut kuumeinen. Olen juonut inkivääri-juomaa mikä on auttanut . Vihdoin voin mennä töihin. Laitan teille piakoin ohjeen. Se on huippu ja auttaa oikeasti.

Kun selailin facebookkia tuli esiin muistoja 5 vuoden takaa, tiedätehän se kuin fb muistuttaa vanhoista kuvista? Kuvia selailessani tajusin miten super nopeaa aika on kulunut ja miten paljon asioita on tapahtunut vähässä ajassa. 5 vuotta sitten olin sinkku. Vaarinin täytti 90 vuotta ja minulla ei ollut hajuakaan miehestäni. Mä olin ruskettunut ( mitä nykyään en ole koskaan koska käymme harvoin ulkomailla) ja mulla oli karsee musta pitsimekko päällä josta en pitänyt ollenkaan mutta pidin silti koska olin hetken mieli johteessa maksanut siittä 3000 kr. ( en ikinä enää maksaisi tuommosia summia mekosta? Kauheeta tuhlausta). Mä olin onnellinen ja suunitelin luultavasti seuravaa matkaani italiaan. Elin hetkessä ja isoin päävaivani oli miten käyttäisin vapaaikani sillä sitä minulla oli paljon , :) Ajattelin itsestäni että olen hauska ja hyvä tyyppi ja olin autuaan tietämätön ( koska en ollut koskaan siihen astisen elämäni aikana elänyt parisuhteessa) kuinka raivostuttava ja ärsyttävä ihminen osaan olla.  En tiennyt että minä joka olen rento ja reilu saatan motkottaa miehelleni sotkuista mitä itsekin olen aikaansaanut ja valittaa liiasta limsan juomisesta. ( liikaa  sokeria, meidän lapsi oppii sokerihiireksi) ja että märehin sohvatyynyjä jotka on litistyneet ( comoon minä välitä sohva tyynyistä?? :). 

Kiitos miehelleni että olet minun kanssa hyvinä ja huonoina päivinä. I love you.

Tässä kuva muistoksi minusts karsee mekko päällä ja pikkusiskostani ihana kuva. 5 vuotta sitten.

Mä kaipaan noita kenkiä. En tiedä minne olen kadottanut?

torstai 19. marraskuuta 2015

Onni on kaksi ilmapalloa.

Mitä onni on?
Onni on 2 ilmapalloa. Se on hetki tässä ja nyt. Oma kahvi hetki lapsen leikkiessä. Lämmin villapusero ja mukava puhelu ystävälle.
Onni on kun on helppo hengittää kun mikään ei ressaa ja rasita. Sitä onni on.
 She makes me happy <3 

Lapset opettavat meitä aikuisia iloitsemaan pienistä asioista.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Äiti ja isä kylässä

Tänään on tiistai mutta tuntuu kuin olisi maanantai. Eilen äiti ja isä oli vielä kylässä joten arki alkoi vasta tänään. 
Meillä oli tosi mukava ja aurinkoinen viikonloppu. Aurinko alkoi heti paistaan kun vanhempani saapuivat osloon ja vesisade saapui kuin he lähtivät.oli mukava saaha omat vanhemmat vieraiksi.Tiedän että monien mielestä omat vanhemmat ovat erityisiä ja tärkeitä mutta omani ovat silti parhaita. Minulle, meille. Isässäni ja äidissäni on älytön karisma kun he astuvat huoneeseen syttyy pimeäkin huone valoiseksi. He ovat valosia ihmisiä, rehellisiä ja oikeuden mukaisia. He ovat kaikkea sitä mitä arvostan. <3  Saimme monta hyvää hetkeä yhdessä. Retkeilimme, söimme paljon ( minulla on vieläkin ähky;) pelasimme yatsia, juttelimme, Iselin oli ihastuksissa kun sai olla mummin ja vaarin kanssa. Tänäänkin on kantanut koko päivän peppi pitkätossua sylissä jonka sai heiltä. <3
 Kiitos äiti ja Isä. Asuisittepa lähempänä. Oli todella laatuaikaa saaha olla teidän kanssa.Kiitos <3 ja pian nähdään <3

Mutta tämän päivän fiiliksiin. Mulla on vähän alakuloinen olo. En voi olla ajatelematta mitä tapahtui viikonloppuna pariisissa. Se varjostaa mieltä. Maailma ei ole enää sama. Mihin lapsemme kasvavat? Pelottaa vaikken halua antaa pelolle valtaa. Sitähän paha haluaa. Kasvattaa meissä pelkoa ja sitä kautta vihaa. Tuli ei sammu sytyttämällä lisää tulta. Pitää jatkaa elämää, elää hetkessä. Tietysti aina tulee olla varovainen mutta ei saa antaa peloille valtaa.  Täytyy jaksa Uskoa hyvään. Jokainen pieni lapsi on tulevaisuuden toivo. Rakastaa enemmän. 


Yatsin ylivoimainen voittaja:)


Drammenin retkeltä viikonloppuna. Mami ja papi <3

tiistai 10. marraskuuta 2015

arjen sekamelska.

Välillä arki on yhtä kaaosta pään sisällä. Mielessä pyörii sata asiaa eikä oikein tiedä mistä päästä aloittaisi . Missähän Iselin talivihaalari,onkohan se mennyt pieneksi..Ilmat kylmenee oisko jo aika ostaa talvi saappaat, omasta takistani vetskari hajalla, milloin ja missä välissä korjauttaisi vai ostanko tänä vuonna uuden? joulukorttien askartelu työkaverin luona huomenna, pitää järkätä kyyti sinne (mä olen toivottoman huono löytään oslossa yhtään mihinkään enkä jaksa ajatusta siittä että pyörin jotain korttellia ympäri toivottomana)niin ja ennen sitä ne kengät pitää ostaa. Viikon ruokaostokset ja siivous pitäisi hoitaa myös huomenna kun vapaa päivä ennen viikonloppua. Töihinkin pitäisi keretä valmistella matskua tulevaa koulutuspäivää varten se on jo ensi viikolla.  
Edellä siis muutamia esimerkkejä . Viime viikolla olin koulutuksessa missä psykoloogi kertoi miten pään sisällä olevaa sekamelskaa voi selvittää. Kun asiat kirjoittaa lapulle ja ympyröi ja sen jälkeen laittaa tärkeys järjestykseen ei kaaos enää olekkaan niin suuri. Pitääpä testata. :)


sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Isänpäivä.

Tänään on isänpäivä. Herättiin aamulla Iselin kans tekemään isänpäivä kortti ja annettiin iskän nukkua pitempään. Elias ei kuitenkaan jaksanut nukkua pitkään ja halusi herätä joten ei keritty laittaa pöytää viimesen päälle.