sunnuntai 31. elokuuta 2014

Suomi maailman paras maa äideille.

Uusimassa norjalaisessa mamma lehdessä kehutaan Suomea ja ihan oikeasta syystä. Suomi on paras maa äideille. Vaikka asun itse täällä norjassa ja olen kaikinpuolin tyytväinen niin tunnen silti ripauksen ylpeyttä kanssa sisarieni puolesta. Sisareltani ja ystäviltäni kuulein usein miten hyvin äidin asiat ovat Suomessa. Esimerkiksi äideillä on helpompi jäädä kotiin  useammaksi vuodeksi kuin täällä norjassa menettämättä työpaikkaansa. Artikelissa kerrotaan Suomalaisesta Irasta joka tapasi sattumalta aupair reissullaan metro asemalla nykyisen miehensä. Hän on tätä nykyä esikoulu opettaja ja kertoo eroista suomen ja norjan välillä. Esimerkiski norjassa on todella tärkeä ylläpitää kulisseja kun suomessa taas sanotaan niinkuin asiat on. Norjalaiset selittävät aina lapselle miksi jokin asia on niinkuin se on ( mitä itsekkin kannatan) . Suomessa taas sanotaan että asia on näin ja sillä selvä.  ( En pidä ollenkaan tästä suoruudesta siittä tulee mielestäni vaan lapselle paha mieli. )

Mutta se että lapsen pitää oppia kohtaamaan pettymyksiä ja vastoin käymisiä ( olen samaa mieltä) jos me vanhemmat kokoajan pelkäämme ja lellimme lapsemme sen vuoksi pilalle teemme lapsellemme vain karhunpalveluksen.

Lue tästä koko juttu:

lauantai 30. elokuuta 2014

Palasin ajassa hetken taaksepäin.

Muistan tämän hetken kuin eilisen. Me oltiin reissukaverini kanssa väsyneitä pitkän lentomatkan ( austraalia- bangok) lennon jälkeen kuin vihdoin saavuimme koh-chang saareelle thaimaaseen. Mä en tiedä mikä saaressa on aina jotenkin vedonut minuun mutta olen kaksi kertaa kolmesta matkastani thaikkuihin  aina päätynyt jostain kumman syystä  juuri tälle saarelle. Saari on rauhallinen eikä sielä oikeastaan ole juuri mitään tekemistä. EhKä se on ollut suurin syy. Vuonna 2008 kaipasimme pitkän reissaamisen jälkeen pelkkää olemista uimista ja hyvää ruokaa. Thaimaassa on erittäin hyvä ruoka ja mielestäni kadulta ostettu ruoka on yleensä parhainta.
Mutta palaan vielä tuohon kuvaan ja hetkeen. Keinuin, otin enemmän vauhtia ja keinuin kovempaa.Olin onnellinen. Elämä tuntui seikkailuilta. Olin voittanut monta pelkoa ja olin täynnä positiivistä energiaa. Kaikki tuntui mahdolliselta ja mikään asia ei tuossa hetkessä minua pelottanut. Olin 25 vuotias nuori nainen täynnä elämän iloa. 

Minusta on aina yhtä mukava palata ajassa taaksepäin ja elää pieniä  onnen hetkiä uudestaan. Matkustaminen on mielestäni yksi parhaita investointeja mitä voi elämässä itselleen antaa.


perjantai 29. elokuuta 2014

Jo melkein syksy.

Tänään mä olen viettänyt laatuaikaa tyttäreni kanssa heti töitten jälkeen. Mun mies lähti retkelle ja meillä on ollut tyttöjen ilta. Aluksi me syötiin hyvin ( kanaa ja makaroonia, outo yhdistelmä mutta meillä oli riisi loppu) iselin kyllä jätti suuriman osan kanasta syömästä ja jonkin ajan päästä oli kaatanut makaroonit päällensä ja puolet lattialle. Yksi esikoulu opettaja on kertonut minulle että lapsen pitää antaa leikkiä ruualla sillä silloin lapselle muodostuu positiivinen kokemus aterioinista ja syömisestä ylipäätänsä. Joten me annetaan tyttäremme leikkiä ( tiettyyn rajaan asti) ruualla ja sen kyllä voi päätellä sotkusta ;) ruokailun jälkeen herkuttelimme hedelmillä ja leikimme piilosta ja mä rakensin patjoista majan jonne piiloduimme vuoron perään. 



Kävimme myös leikkimässä leikkipuistossa mikä onnistui hyvin kunnes Iselin keksi juosta naapureitten pihalle ja mun oli pakko tuoda lapseni sisälle. 
Iltapalan ja iltapesujen jälkeen pieni mutta väsynyt tyttäreni nukahti nopeammin kuin koskaan aikasemmin. Luultavasti aamupäivä päiväkodissa vaikutti myös asiaan.

Nyt omat silmät luppasee ja uni maistuisi pian itsellekkin. Kiitos tästä päivästä. <3 ja hyvää yötä.
 
Tänään on ollut syksyinen ilma.

Ja ihan vasta oli näin lämmin.

torstai 28. elokuuta 2014

If you could only see you..

If you could only see you.
If you could step outside of yourself,
Your could really see you.
you could see the child in you.
You could see the infant in you.
You could see the pain in you.
You could see the hope in you.
You could see the potential in you.
You could belive in you.
You would be in awe of the amazingly strong,
Courageous miracle of an individual
That is you.
You would love you.
I hope you see you.

Doe zantamata.


Aurinkoista perjantaita!

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Taidepäivä

Mun täytyi yövuorojen jälkeen herätä tänään aikasten jotta saan rytmin käänettyä oikein päin. Nukuin vain 4 tuntia. Mitä tehdä jotta pysyy hereillä ? No mä kaivoin pensselit ja akvarellivärit esiin ja rupesin töhertään. Hauskaa ja terapeuttista. 






Ihana koti.

Kuvat ystäväni ihanasta kodista. <3





maanantai 25. elokuuta 2014

Lauantai ilta.

Lauantaina mä otin bussin serkkuni asunnon edestä. Tarkotus oli jäädä pois töölön sairaalan kohdalla ja kävellä sieltä cafe regattaan jossa olimme sopineet tapaamisen ystäväni miehen ja synttärisankarin kanssa. ( synttärisankari oli autuaan tietämätön että minä olin edes kaupungissa ).
Mä unohdin hypätä bussista pois ja huomasin löytäväni itseni kaupungista. Olin melkein jo myöhässä aikataulussta joten otin taksin ( ärsytti todella paljon oma kämmäily) ja kerkesin nipin napin piiloutua kahvilaan ja pääsin yllätämään ystäväni. 
Jälleen näkemisen fiilistelyä <3 meillä oli niin hauskaa.

Kahvitelun ja jälleentapaamisen  jälkeen <3 lähdimme subailemaan mikä oli todella hauskaa..kunnes ukkonen jyrähti ja salama iski taivaalta. ( ukkos kammoisena mä pelkäsin todella paljon) mutta selvisimme hengissä rantaan ;)

Subbailun jälkeen kävimme laittautumassa ja yllätimme ystävämme uudelleen ravintolassa jonne muut ystävät olivat kokoontuneet ja josta hän myös oli tietämätön.( Tästä vaiheesta ei löydy kuvia kun unohdin ottaa, harmi)
Ilta kului hauskassa seurassa ja en muista milloin minulla on ollut niin hauskaa. Sunnuntaina hysvästelin ystäväni  ja nyt olen  back at home.  
Bussi pysäkillä hieman haikea fiilis ( kun ei tiedä milloin taas näen ystäviäni seuraavan kerran) mutta ystävät ovat kuin tähdet ne ei koskaan unohdu vaikkei niitä aina näekkään .

Ystävät ovat kuin tähdet vaikka et aina näe heitä tiedostat heidän olemassa olon.

Kotona jälleen onnistuneen, virkistävän ja aktiivisen viikonlopun jälkeen. perjantaina lensin helsinkiin ja tapasin rakkaat ystäväni, serkkuni ja lapsuuden ystäväni ja yhden pienokaisen. ( ystäväni suloisen 2 kk vanhan tyttö vauvan).Kahvittelimme, shoppailimme ja vietimme lopuksi iltaa italialaisessa ravintolassa. ( en muista nimeä:) mutta siellä oli ihan parhaat pizzat. Mä otan selville paikan nimen serkultani koska sielä oikeesti kantsii käydä.
Cafe espa.
Alla kuvassa ihana tyttö vauvva joka nukahti syliini <3
Parhaita ystäviän vuosien takaa. Ollen rikas kun minulla on näin ihania ystäviä.

torstai 21. elokuuta 2014

Mini loma alkoi tänään. :)

Tänään minulla alkoi 4 päivän vapaa. Jee! Tai melkein 5 päivän koska menen vasta tiistai yöksi töihin. :) nyt pitäisi alkaa miettiin pakkaamisia koska huomenna lähden myös reissuun. (Kerron reissusta lisää myöhemmin). Mutta miksi pakkaaminen on niin tylsää ja miksi minulla jää se aina viime tippaan? Muuten en ylensä jätä yhtään mitään viime tippaan koska en pysty rentoutumaan jos asiat ei ole kondiksessa. Ainoastaan pakkaamisessa joustan ja mielellään delegoisin sen jollekin muulle jos se olisi mahdollista. :) 
Mutta reissaamisesta vielä sen verran mikä siinä oikeasti kiehtoo?
Mä näen aina pienenkin reissun seikkailuna. Koskaan ei tiedä mitä loppujen lopuksi tapahtuu ja sen vuoksi saan siittä aina itselleni hyvää adrenaalia.
Reissaamisessa parasta on tietysti määränpää mutta jos ja kun matkustan yksin rakastan uppoutua omaan maailmani mikä tarkoittaa mega karkki pussia, kasaamnaisten lehtiä ja jotain hyvä kirjaa. Toiseksi parasta matkustamisessa on istua esim. junan ravintolassa vaihtaa kuulumisia muiden matkustajien kanssa  tai lentokentällä seurata ihmis vilinää ja vilskettä. Tylsin vaihtoehto on bussi, koska en pysty lukemaan ( minulle tulee aina autossa ja bussissa pahoinvointia)  ja yleensä ihmiset vain nukkuvat enkä itse osaa nukahtaa istualleen.
Reissusta kotiin paluukin on palkitsevaa.On niin mukava käpertyä omaan sänkyyn nukkumaan ja nähdä rakkaat. Ja tietysti arkeen on kiva palata uusilla energioilla.

Siksi on hyvä vaihtaa aina välillä maisemaa! Kuulemisiin! Kram 




Ei täällä vielä ole syksy. ( vanha kuva) mutta jotenkin tästä kuvasta paistaa mun tämän hetkinen fiilis! :) 

keskiviikko 20. elokuuta 2014

onnistunut lohikeitto.

Me syötiin tänään todella hyvä lohikeitto. kiitos pikku sisareni jolta sain hyvän ohjeen. Mä olen aikasemmin keittänyt perunat,porkkanat ja sipulin veteen ja lisänyt siihen maidon,kerman tillin ja kalan. Siskoni neuvoi minua kaatamaan keitetyn veden pois (heti kun porkkanat ja perunat ovat tarpeeksi kypsiä) ja sen jälkeen lisämään maidon kerman ja kalat ja tietysti mausteet: eli nippu tilliä,persiljaa ja suolaa ja pippuria maun mukaan (ja kalaliemi kuutio).itse lisäsin niukasti mausteita ettei Iselinille tule maha kipeäksi, valkosipuli olisi varmasti sopinut myös hyvin.



tiistai 19. elokuuta 2014

Ei aina voi olla pelkästään hyviä,päiviä

Tänään iselinillä oli tosi lyhyt päivä tarhassa ja se oli itkenyt sielä (aina samaan aikaan kun joku toisista lapsista oli itkenyt) eikä ollut halunut syödä juuri mitään siellä.Raukka pieni.Jonkun näköistä reagointia tämän täytyy olla kun tyttäreni on todella hyvä syömään normaalisti. Mä haluaisin olla iso aikuinen ja vahva ja aatella että sellaista se on tämä alku ja kohta kaikki on taas hyvin ja Iselin alkaa pian viihtymään. Mutta mä en ole onnistunut siinä ajatuksessa.Minusta on tuntunut todella pahalta ja vaikka yleensä olen super positiivinen niin jotenkin tänään en ole onnistunut olemaan. Mun suomalainen kaverin Riina oli käymässä meillä ja sain onneksi hänelle purkaa olotilaani. kiitos Riina kun jaksoit kuunella <3

Mutta kaikesta huolimatta vaikka mun fiilikset ei tänään ole ollutkaan parhaimmat niin olen kiitollinen elämästäni ja eteenkin rakkaasta tyttärestäni. Että saan olla äiti ja että kaikesta huolimatta juuri nyt kaikki on hyvin. Hyvää yötä ja kauniita unia.

Mun oma pieni mussukka. <3 


maanantai 18. elokuuta 2014

Vurotyön etuja

Vuorotyön etuja on vapa päivät keskellä viikkoa. Nyt kun Iselin on aloittanut barnehagen eli tarhan pystyin tänäänkin viettämään tutustumispäivää siellä. Huomenna menen iltavuoroon vasta 14.45 joten vien Iselinin vain muutamaksi tunniksi hoitoon kun Elias tekee pelkkää aamuvuoroa ja voi hakea 15.30 jälkeen.Näitä hyviäpuolia en ole aikasemmin osannut aatellakkaan. Joinakin viikkoina minulla on kuitenki n pelkästään aamuvuoroja niin silloin päivät venyvät pitkiksi mutta siihen mennessä Iselin on toivottavasti jo alkanut tottumaan tarha elämään. Ainakin tänään meni tosi hyvin ja tyttäreni vaikuttaa olevan kiinostunut muista lapsista ja uusista leikeistä.

Lapsille tehdään tarhassa kaikille oma paperitalo jonka sisälle liimataan kuvia äidistä,isästä ja esim koirasta. Meillä ei ole enään kotieläimiä kun meidän kultakalat kuoli muuton yhteydessä. ( tai sitten me ruokittiin niitä liikaa?). Mutta minusta tuo talo idea on aivan ihana. Mä näin kun lapset kävivät juttelemassa oman talonssa kuville. Kun ikävä koittaa on hyvä kun voi nähdä tuttuja kasvoja valokuvina.

Tässä Iselinin  tulevan paperitalon kuvat: toivottavasti nämä kuvat auttavat ikävään. <3

lauantai 16. elokuuta 2014

Barnehage.

Mä en osannut arvata miten älyttömän vaikeaa ja sydäntä riipasevaa on laittaa oma lapsi hoitoon. Me ollaan aloitettu viime viikolla tarha todella pehmeästi. Käyty muutama tunti /päivässä tutustumassa ja iselin on näyttänyt viihtyvän.Henkilökunta on ottanut meidät lämpymästi vastaan ja kaikki ovat olleet tosi ymmärtäväisiä ja ihania meitä kohtaan. Silti olen nukkunut levotonta unta ja miettinyt joka päivä miten lapseni kokee tämän kaiken. Pelotaako häntä kun kielikin on eri kuin kotona vaikka meillä onkin norjalaisia ystäviä ja hän kuulee norjaa lähes päivittäin. Äitina sitä haluasi olla jokaista askelta valvomassa ja pienintäkin pettymystä lohduttamassa. Paljon ajatuksia ja tunteita on ollut ja on edelleen pinnassa. Monen perheelisen ystävän , työkaverin, isän ja äidin kanssa olen jutellut aiheesta ja todella paljon ymmärystä on sadellut kaikilta. Monet ovat sanoneet että lapselle on hyväksi päästä leikkimään oma ikäisten kanssa ja kuinka tärkeä ja mukava paikka tarhasta tulee jonkin ajan kuluttua. Niin minäkin toivon ja haluan uskoa. Huomenna varmasti tuntuu kaikki vähän paremalta.

Hyvää yötä <3


torstai 14. elokuuta 2014

Hetkiä.

Arjen juhlaa Sisko kylässä.

Nämä viime päivät ovat kuluneet hurjan nopeaa. Parhaassa seurassa aika kuluu huomaamatta. Mä olen saanut pitää siskoani 4 päivää vieraanani mikä on merkinnyt minulle todella paljon. Pikku sisareni on reipas, sosiaalinen ,hauska ja sydämellinen ja hänen kanssaan on todella helppo olla. Me ollaan naurettu, syöty hyvin ,juteltu ilta myöhään, shoppailtu ja oltu vain. Iselin on aivan ihastunut siskooni. Tänään he leikkivät hippasta ympäri asuntoa ja voi sitä iloa ja onnen määrää mikä raikui iloisina kiljahuskina kun Iselin löysi piikun oven takaa piilosta.  Tälläista tätiä on meille kaivattu ja odotettu pitkään. Olen onnekkas.

Eilen olimme kaupungissa illan ja tapasimme yhtä  siskoni lapsuuden ystävää. Kävimme syömässä ravintolassa ja Shoppailimme zarassa. Ostin lasten osastolta  tyttärelleni vatteita kuin ihan sattumalta löysin itselleni sopivan kokoisen ja  hienon takin. Mun oli pakko ostaa se koska sain sen puolet halvemmalla kuin mitä se olisi maksanut aikuisten puolella. Taidan alkaa tästä lähtien kiertään lasten osastoja kun etsin itselle vaateita.:) On joskus hyödyllistä olla pieni nainen.

iselin sai siskoltani tämän ihanuuden.


Keskimäisessä kuvassa meillä molemilla uudet takit päällä. 



maanantai 11. elokuuta 2014

Keijujakaisia.

Piirtelin eilen keijuja ja suunitelin tehdä niistä taulun. Kun joskus kerkeän :) nyt laatu aikaa pikkusiskon kans joten kuulemisiin!

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Sunnuntai mietteitä.

Mä luin äsken norjalaisen artikkelin joka käsitteli ihmisen ahneutta ja empatian puutetta pohjoismaissa. Kun jatkuvasti pitää saada enemmän ja enemmän ja mikään ei riitä ei enää ihmisellä riitä empatiaa näkemään toisen puuteita ja avun tarvetta. Miksi täytyy omistaa mökki, vene, useampi auto ja niin iso talo että siihen mahtuisi jopa toinen perhe asumaan. Miksi mikään eii riitä? Tämän päivän yhteiskuntakin ihailee menestynyttä varaallista ihmistä. Kun jollain on paljon rahaa häntä pidetään parempana ihmisenä ja ihaillaan ennemmän kuin muita vaikka hän olisi rahansa tienannut epä rehellisesti. 

Omilta matkoiltani maailmalta olen nähnyt paljon kaikenlaista. Todella rikkaita ja todella köyhiä ihmisiä. Brasiliassa juttelin useamman varakkaan brasilialaisen kanssa ja kysyin miltä heistä tuntuu kuin he näkevät köyhyyden niin läheltä. Heitä se vaivasi todella paljon ja he sanoivat kärsivänsä siittä todella paljon mutta osan mielsestä ongelma on niin suuri (koska maa on koruptoitunut niin pahasti )että on vaikea auttaa. Jotku olivat sitä mieltä että pienikin apu on aina hyödyksi. Nämä ihmiset jotka tapasin olivat todella empaatisia kaikki. Intiassa kysyin samaa ihmisiltä ja he selittivät minulle että nämä köyhät olivat eläneet edellisen elämänsä huonosti ja siksi joutuivat nyt kärsimään kurjuudestaan. Indonesiassa en saanut juuri minkäänlaista vastausta. kysymykseeni ei haluttu vastata.

Itse ajattelen että pienikin apu voi olla jollekin suuri apu. Auttaminen ei koskaan ole hyödytöntä. Jokainen ihminen on arvokas ja meidän täytyy pitää toisistamme huoli.
Itse olen rakastanut aina elää niin sanotusti kahta kättä heiluttaen. ( mitä tyhjempi reppu selässä sitä parempi). Miestäni asenteeni joskus huvittaa ja välillä ärsyttää. Haluan välttää liikaa tavaraa ja turhaa stressiä, siksi en haali tavaroita ympärille vaan pikemminkin mietin pääsen niistä eroon. En ole perinteien shoppailija tyyppi vaikka pidänki vaateista ja kauniista asioista. ( hemmotelen kuitenkin aina välillä itseäni ostamalla leike kukkia ne on niin ihania) . Olemme kuitenkin mieheni kanssa monissa asioissa samaa mieltä. Jos saa valita suurta tai pientä. Valitsemme ylensä sen pienen. Ajatelemme asioissa kun asioissa että vähemmälläkin pärjää. Miksi elämästä tehdä ressipesä kun vähemmälläkin pärjää?.

Mukavaa Sunnuntaita. Mun pikku sisko tulee huomenna kylään ja mä oon niin täpinöissä ja onnellinen kun saan tavata hänet pitkästö aikaa <3


torstai 7. elokuuta 2014

Yövuorot takana. Ajatuksia naisen historiasta.

Yövuorot ovat nyt takana ja mulla on tänään vapa päivä.Mä heräsin tänään aikaisten ( pakko myöntää etten omasta tahdostani) vaan tyttäreni heräsi kl. 05.30 iloisena ja reippaana. Itse vähemmän reippaana ja todella väsyneenä. Join 3 1/2 kuppia kahvia ja söin muutaman kinkku juusto voileivän jonka jälkeen tunsin oloni vähän virkeämmäksi. Vessan peili kuitenkin kertoi totuden valvotuista öistä ja väsyneet jalat levon tarpeesta mutta kyllä tämä tästä. Mä lupaan itselleni ottaa tämän päivän rennosti vailla stressiä.

Mä mietin aina joskus esi äitejämme, millaisia todellisia super naisia he olivat ( ja tietysti edellen naiset köyhissä maissa. ) synnytivät lapsensa alkeelisissa olosuhteissa, raatoivat aamusta iltaa ilman minkäänlaista helpotusta. Miten he jaksoivat? Vai jaksoivatko he?. Vanhoissa kansan lauluissa on tarinoita yksinäistä naisista jotka joivat myrkkyä huomattuaan tulleensa raskaaksi ja kun perhe ja mies hylkäsivät. On myös lukeemattomia tarinoita naisista jotka osasivat ja tiesivät yrteistä ja joilla he paransivat sairaita ja joita ( monesti miehet mutta myös naiset) pelkäsivät, jonka vuoksi heidät poltettiin roviolla noitina. Jotku naiset hukutettiin tai haudattiin myös elävinä.  Naisen elämä ei ole ollut kautta aikojen helppoa. Mutta se mikä minua häiritsee todella paljon on se että naisen historiasta on kirjoitettu niin vähän ja sitä on tuhottu todella paljon. Kuinka paljon keksintöjä ( todellisuudessa ovat naiset keksineet?) . On niin paljon kysymyksiä vailla vastauksia.  Mutta yksi hyvä naisen historiaan liityvä kirja joka teki minun suuren vaikutuksen on paavi Johanna. Kirjailija Donna Woolfolk Cross. Suositelen lämpymästi jokaiselle tätä kirjaa. Mä luin kirjan itse vuonna 2010 matkustellessani austraaliassa veljeni kanssa ja innoitin hänetkin lukemaan kirjan. Ehdottomasti paras, koskettavin ja mielenkiintosin kirja mitä koskaan olen lukenut.

tiistai 5. elokuuta 2014

10. Tärkeää

Mun mielestä elämässä pitää olla tärkeät asiat järjestyksessä jotta muuten voi ottaa asioita rennommin niin ettei pohdi ja ressaa kokoajan jotain mitä pitäisi tai olisi pitänyt tehdä.

1. Valitse päivä esim. Sunnuntai, maanantai ( mikä sopii juuri sinulle)!jolloin suunitelet viikon ruoka ostokset ja käyt kaupassa ja ostat ainekset. Se helpottaa arkea kun tiedät mitä ruokaa minäkin päivänä syötte. Esim maanantaina makaroonilaatikko, tiistaina hernnekeitto yms. 

2. Jos ei ole aikaa käydä lenkillä tai jumpassa niin hyötyliikunta on tosi hyvä juttu. Esim. Pyöräile töistä kotiin ( itse en omista pyörää,vielä) tai kävele osa työmatkasta jos ei ole aikaa kävellä koko matkaa. Samalla voit käsitellä työasiat mielessäsi etkä mieti niitä kotona.Jos työmatkoihin ei voi varata hyötyliikunta aikaa, käytä hyödyksi lapsen päiväuni aika ( nukuta lapsi rattaisiin.) ja käyt samalla lenkin ulkona . Ja sitte nämä perinteiset: kävele hissin siasta raput ylös. Reipas tehokas siivoaminenkin on hyötyliikuntaa.

3. Suunitele kuukauden raha budjetti tarkkaan. Esim voit tehdä päiväbudJetin  itselle ja aina kun jätät käyttämättä juuri tämän päivän rahasumman siirtyy se automaatisesti seuraavalle päivälle jolloin voit ostaa jotain vähän kallimpaa itsellesi. Pyri siihen ettet koskaan ylitä ( jos ei ole ihan pakko) päiväbudjettiasi.

4. Suunitele arkesi niin että saat riitävästi lepoa. Jos olet tosi väsynyt niin mene aikasin nukkumaan. Ilman riitävää unta ja lepoa ei mikään lopulta ole kivaa. 

5. Älä mene koskaan ruoka  kauppaan nälkäsenä. ( mä ostan vain kaikkea epäterveelistä jos teen sen).

6. Varaa aikaa perheellesi.  Keskutele paljon puolisosi kanssa ja kerro oikeesti miltä sinusta tuntuu, toisen ajatuksia ei voi lukea. 

7. Elä hetkessä. Tässä ja nyt. Elä murehdi tulevia, eläkä käytä energiaa asiohin joihin et voi vaikuttaa.

8. Maksa laskut aina ajoissa ja huolehdi että tärkeät paperit ovat yhdessä paikassa järjestyksessä. ( hanki kansio niille)

9. Elä koskaan unohda ystäviäsi ja kuuntele heitä. 

10. Vietä aikaa ihmisten kanssa joista pidät ja joiden kanssa viihdyt. Naura paljon. Hassutele. Ole oma itsesi.


maanantai 4. elokuuta 2014

Maailma on niin lavea.

"Maailma on niin lavea, pikku,pikku lauri, siin on monta loukkoa,pikku pikku lauri." Zachris topeliuksen lasten laulu pyöri mielessä näitä kuvia ottaessani. 
Lapsena kaikki on suurta. Aikuiset,talot, ovet,keinu, portaat. Yms. Muistan lapsena kun olin käynyt jossain leikkipuistossa mikä oli tuntunut älyttömän isolta ja kun näin paikan uudestaan isompana tuntui se niin pieneltä ja rupuselta. Šiksi onkin niin mukava seurata läheltä oman lapsen kehitystä ja sitä miten hän ihmettelee jokaista pientä ja isompaakin asiaa. Tyttäreni pelkää lentokoneita ja aina kun olemme pihalla ja jos hän kuulee lentokoneen lentävän ohi on äidin tai Isän syli turvallinen paikka. Lapsen innostus ja oppimisen into on ihailtavaa. Olen monta kertaa miettinyt sitä miten paljon lapsi oikeesti opettaa meitä aikuisia monessa asiassa. Lapsi huomaa pieniä ja isoja merkityksellisiä asioita, tartuttaa meihin innostusta ja  antaa meille niin älyttömästi iloa omilla pienillä kommervenkeillä.  Aatella jos me aikuiset oppisimme joka vuosi yhtä paljon kun lapsi ensimmäisen elinvuotensa aikana.  Olisihan se mahtavaa:)


sunnuntai 3. elokuuta 2014

Sunnuntai.

Tänään mulla on niin sunnuntai olo. Just sellainen ihanan laiska että voisi vaikka koko päivän vaan pötkötellä sohvalla, syödä suklaata tilata koti pizza ja lukea lehtiä. Meidän pieni touhu stiina on nyt nukkumassa päiväunilla ni mulla onkin vähäksi aikaa siihen saumaa :). Ja kun ulkona ilma on sateinen ja viileä niin ei ole pakottavaa tarvetta lähteä uloskaan. Mä kuuluun siihen ihmisryhmään joka saa huonon omatunnon sisällä lorvimisesta jos ulkona on aurinkoinen ilma. Mä en yksinkertaisesti pysty olla koko päivää sisällä koska mä koen menettäväni jotain . Joten hurraa sadepäiville, silloin kun tulette harvoin mutta sopivasti päivän fiiliksen mukaan. :)

Mulla on myös yks kiva reissu tiedossa josta kerron jossain vaiheessa myöhemmin lisää. Mun mielestä elämässä pitää aina olla jokin kiva juttu edessä mitä odottaa niin arkikin luistaa paremmin.

Mukavaa Sunnuntaita kaikille! Herkutellaan tänään joohan:)
Mulla oli eilen sellainen olo ettei mulla ole oikeesti mitään pääle pukemista. Iselin pelasti mun päivän kun se kävi penkomassa mun kaappia ja mun oli pakko järjestää se uusiksi. Mä löysin sattumalta tän vanhan paidan joka oli unohtunut kaapin perälle ja ihastuin siihen uudestaan.

lauantai 2. elokuuta 2014

Lasten mekot on niin ihania. Nämä ovat minun suosikkeja.

mun siskoi toi tämän mekon afrikasta.
Mun ystävältä saatu .
Minun lapsuuden aikainen mekko.
Iselinin enismäiseltä ulkomaan matkalta espanjasta ostettu 1 v. Mekko.